Aurinkoenergia ja aurinkosähkö
Aurinkoenergiaa (CO2) pystytään muuttamaan lämmöksi ja sähköksi. Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelilla, joka muuttaa auringon säteilyn sähköenergiaksi.
Bioenergia
Bioenergia on lähtöisin biopolttoaineesta. Biopolttoaine valmistetaan eloperäisestä aineesta, esim. maissista, soijasta, pellavasta tai rapsista.
Fossiilinen polttoaine
Fossiilinen polttoaine on syntynyt muinaisten eliöiden fossiloituessa. Tärkeimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, kivihiili, maakaasu ja turve. Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja.
Hiilidioksidi
Hiilidioksidi (CO2) on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste, joka syntyy hiilen palaessa. Lue lisää…
Hyötysuhde
Hyötysuhde tarkoittaa hyötytehon suhdetta käytettyyn tehoon, eli paljonko tietyllä energiainvestoinnilla saadaan hyödynnettävää energiaa lämpönä tai sähkönä.
Jäähdytysvesi
Jäähdytysvettä käytetään voimalaitoksissa kuumien höyryjen lauhduttamiseksi ja jalostamoilla kuumien prosessiainevirtojen jäähdyttämiseksi.
Kausisähkö
Kausisähkö on tarkoitettu asiakkaille, joilla on mittari, joka laskee yö- ja päiväajan kulutuksen lisäksi myös talvi- ja kesäkauden käytön. Sähköstä käytetään myös nimeä vuosisähkö, vuodenaikasähkö tai kaksiaikainen sähkö.
Kasvihuonekaasu
Kasvihuonekaasu estää planeetan pinnalta heijastuvan lämpösäteilyn pääsyn avaruuteen ja pahentaa näin kasvihuoneilmiötä. Merkittävimpiä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani.
Kestävä kehitys
Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, jossa nykyiset sukupolvet täyttävät omat tarpeensa ilman, että tekevät sen seuraavien sukupolvien kustannuksella. Kestävän kehityksen tärkein huolenaihe on luonnonvarojen riittävyys.
Kierrätyspolttoaine
Kierrätyspolttoaine on lajitelluista jätteistä valmistettua polttoainetta. Sitä valmistetaan suurelta osin materiaalikeräykseen kelpaamattomasta materiaalista, kuten likaantuneista papereista, pahvista ja muovista.
Kilowatti
Kilowatin lyhenne on kW. Se on tehon yksikkö. Kilowatteina ilmoitetaan yleensä sähkökoneiden teho.
Megawatti
Megawatin lyhenne on MW. Megawatti on 1 000 kilowattia. Normaalin sähkölampun teho on noin 60 W.
Nord Pool
Nord Pool tarkoittaa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteistä raaka-ainepörssiä, jossa käydään kauppaa sähköllä.
Ominaispäästö
Ominaispäästö on päästömäärä laskettuna tuotettua (mg/kWh) tai käytettyä (mg/MJ) energiayksikköä kohti.
Perusvoima
Perusvoima on sähköä, jota tarvitaan keskeytymättömästi ympäri vuorokauden ja jolla tyydytetään suurin osa sähköntarpeesta. Tyypillisesti perusvoimaa tuotetaan hiili-, vesi-, ja ydinvoimalaitoksissa.
Pienhiukkaset
Pienhiukkasiksi määritellään ilmakehässä luonnostaan esiintyvät ja polttoprosesseissa syntyvät hiukkaset, joiden halkaisija on alle 0,01 mm.
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin hajoaa ja muuttuu energialtaan pienemmäksi ydinlajiksi. Hajoamisen yhteydessä atomi luovuttaa energiaa ympäristöönsä.
Säännöstely
Säännöstely tarkoittaa vedenjuoksun muuttamista siten, että virtaama ja vedenkorkeus vastaavat vesivoimalle ja virkistyskäytölle asetettuja tavoitteita.
Säätövoima
Säätövoima on sähköntuotantoa, jota tarvitaan perusvoiman lisäksi kun perusvoiman kapasiteetti ei pysty vastamaanaan lisääntyneeseen kysyntään. Suomessa säätövoimaa tuotetaan vesivoimalaitoksilla tai lauhdutusvoimalaitoksilla.
Tuulisähkö
Tuulivoima on tuulen eli ilman virtauksen liike-energian muuntamista sähköksi. Muuntaminen tapahtuu tuuliturbiineilla. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa.
Uusiutuvat energialähteet
Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa.
Vesisähkö
Vesisähkö on sähköä, joka on tuotettu vesivoimalla. Vesivoima on uusiutuva energiamuoto, jonka tuotanto ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä veteen, ilmaan eikä maaperään.
Yleissähkö
Yleissähkö on tarkoitettu pääasiassa kerrostaloasuntoihin sekä koteihin ja vapaa-ajan asuntoihin, joissa ei ole sähkölämmitystä.
Aurinkoenergia ja aurinkosähkö
Auringonsäteilyn energiamäärä on valtava, josta voidaan hyödyntää vain murto-osa. Yhden tunnin aurinkoenergian määrä maapallolla on suurempi kuin koko ihmiskunnan käyttämän energian määrä vuodessa. Suomessa auringon vuosittainen säteilyn määrä on 1 000 kWh/m².
Aurinkoenergiaa pystytään muuttamaan lämmöksi ja sähköksi. Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelilla, joka muuttaa auringon säteilyn sähköenergiaksi. Aurinkokeräin taas muuttaa auringon säteilyenergian lämmöksi, joka toimii sisätilojen ja talousveden lämmittäjänä. Aurinkopaneeleilla pystytään muuttamaan säteilyn määrästä noin 15 prosenttia sähköksi ja aurinkokeräimillä noin 25-35 prosenttia lämmöksi.
Aurinkoenergian hyötykäyttöä rajoittavat aurinkosähkön kustannukset, käyttökohteiden lukumäärä ja säteilyn vuodenaikavaihtelut, jotka Suomessa ovat suuria. Auringonsäteily on hyvä vaihtoehto ainoaksi energianlähteeksi maissa, joissa auringonvalon määrä on suuri vuodenajasta riippumatta. Etelä-Suomessa vuotuisesta säteilyenergiasta 90 prosenttia saadaan maalis-syyskuun välisenä aikana.
Aurinkoenergian käyttö
Aurinkolämmitysjärjestelmä pystytään helposti yhdistämään muihin lämmitysmuotoihin. Motivan mukaan erityisen hyvin se soveltuu lämpöpumppujärjestelmiin, mutta myös lämmitysjärjestelmiin, joissa on vesivaraaja. Sähkölämmitteisessä talossa aurinkosähköä voidaan käyttää käyttöveden lämmittämiseen.
Aurinkosähköjärjestelmiä käytetään usein paikoissa, joita ei ole kytketty sähköverkkoon. Tyypillisimpiä tällaisia paikkoja ovat kesämökit, väyläloistot, veneet ja saaristokohteet. Tulevaisuudessa aurinkosähköä tullaan kuitenkin hyödyntämään lisää, sillä sähköverkkoon kytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovat yleistymässä.
Lähde:
Energiateollisuus
Hiilidioksidi
Hiilidioksidi on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste. joka on väritön, hajuton ja huonosti reagoiva kaasu. Hiilidioksidin kemiallinen kaava on CO2.
Hiilidioksidia esiintyy maan ilmakehässä ja sen pitoisuus vaihtelee vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Hengityksessä hiili ja happi yhdistyvät hiilidioksidiksi ja aineiden yhdistyessä vapautuu energiaa.
Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka lämmittää ilmastoa merkittävästi. Se päästää näkyvän valon lävitseen, mutta imee itseensä voimakkaasti lämpösäteilyä. Hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä kohottaa maapallon lämpötilaa. Fossiilisten polttoaineiden käyttäminen nostaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.
Hiilidioksidin päästökertoimia (t/TJ)
Jalostamokaasu 54,2
Maakaasu 55,04
Nestekaasu 65,0
Lentobensiini 71,3
Moottoribensiini 72,9
Lentopetroli 73,2
Dieselöljy 73,6
Kevyt polttoöljy 74,1
Moottoripolttoöljy 73,6
Raskas polttoöljy 78,8
Kivihiili 98,3
Jyrsinturve 105,9
Puutähdehake 109,6
Ydinenergia 0
Sähkö 0
Lähteet:
Tilastokeskus
Kestävä kehitys
Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, jolla tyydytetään nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävän kehityksen tarkoitus on turvata ihmisen hyvinvointi myös tulevina vuosikymmeninä. Luonnon monimuotoisuus, luonnonvarojen riittävyys, toimivan ekosysteemin säilyttäminen sekä ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn on kestävän kehityksen pääperiaatteita. Kestävässä kehityksessä ihminen, ympäristö ja talous otetaan tasa-arvoisesti huomioon.
Suomi on menestynyt kansainvälisissä kestävän kehityksen vertailuissa hyvin. Suomalaiset yritykset ovat ekotehokkaita, joten kestävän kehityksen kannalta on järkevää valmistaa paljon energiaa ja luonnonvaroja vaativia tuotteita juuri Suomessa. Merkittävin kestävän kehityksen haaste on rakentaa riittävän kilpailukykyinen talous, jolla mahdollistetaan työpaikat, peruspalvelut, sosiaaliturva ja viihtyisä ympäristö.
Kestävän kehityksen osa-alueet
Kestävä kehitys voidaan jakaa kolmeen osaan: sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Sosiaalinen kestävyys perustuu hyvinvoinnin edellytysten siirtämiseen sukupolvelta toiselle. Maailmanlaajuisesti se tarkoittaa yhdenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Sosiaalisen kestävyyden haasteita ovat jatkuva väestönkasvu, ruoka- ja terveydenhuolto ja koulutuksen järjestäminen.
Ekologisen kestävyyden edellytyksenä on ihmisen toiminnan ohjaaminen luonnon kestokyvyn mukaan siten, että ekosysteemin toiminta tai luonnon monimuotoisuus ai vaarannu. Mahdollisia haittoja pyritään ennaltaehkäisemään ja torjumaan jo niiden syntylähteille. Mikäli haittoja ilmenee, niiden kustannukset pyritään perimään niiden aiheuttajilta.
Taloudellinen kestävyys perustuu talouden tasapainoiseen kasvuun, joka ei johda velkaantumiseen eikä varantojen hävittämiseen. Taloudelliseen kestävyyteen liittyy läheisesti tuottavuus, jonka kasvattaminen edellyttää osaamisen ja teknologian kehittämistä. Yritysten investoinnit ja tuotekehitystyö saavat markkinoille tehokkaampia ja luontoystävällisempiä tuotantomenetelmiä ja parempia tuotteita. Kestävällä pohjalla oleva talous helpottaa ratkaisujen kehittämistä eteen ilmenevien haasteiden kohdalla, kuten esim. sosiaali- ja terveysmenojen kasvaessa väestön ikääntymisen seurauksena.
Lähteet:
Ympäristöhallinto
Elinkeinoelämän keskusliitto
Kilowatti
Watti on tehon ja säteilyvirran yksikkö. Se kertoo kuinka paljon sähköä tarvitaan, jotta sähkölaite toimii. Hehkulampun teho on noin 25-100 W.
Sähkölampun teho on tavallisesti noin 60 W, sillä se on kytkettynä 12 V jännitteeseen ja siitä menee läpi 5 ampeerin virta.
12 V x 5 A = 60 W
Sähkölaitteen teho ilmoitetaan wattina.
1 KW = 1 000 W (wattia)
1000 kilowattia = 1 megawatti (MW)
Isompien kotitalouskoneiden teho ilmoitetaan kilowatteina (esim. pölynimuri). Veturin ja junien teho ilmoitetaan megawatteina. Ydinvoimalan teho taas ilmoitetaan gigawatteina.
Sähkö hinnoitellaan kilowattitunnin (kWh) mukaan. Energiaa kuluu yhden kilowattitunnin verran esimerkiksi kun poltetaan 100 watin lamppua kymmenen tuntia.
Sähkösopimus
Sähkösopimus tehdään oman asunnon ja sähköyhtiön välille. Jokaisessa kodissa pitää olla voimassa oleva sähkösopimus, jotta asunnossa toimivat sähköpistorasiat ja elektroniset laitteet. Sähkösopimukseen kuuluu sähkönsiirto sopimus sekä sähköenergian myynti. Sähkösopimuksen hinta määräytyy tehtävästä sopimuksesta.
Nämä sopimukset ovat yleensä eri yritysten välillä tehtäviä sopimuksia. Sähkön myyjät tekevät kuitenkin sopimuksen myös sähkönsiirtoyritykseen, joten asiakkaan ei tarvitse tehdä kahta erillistä sopimusta. Sähkölaskut voivat kuitenkin tulla kahdesta eri yhtiöistä.